Kymmenen kohtaa lukutaidosta, osa 9

Tyhjän kirjahyllyn täyttämisen taidosta

Nyt olen raahannut kirjahyllyn kellarin häkkikomerosta takaisin olohuoneeseen. Mistä saan siihen kirjoja?

Kirjat ovat pahempia kuin autot. Niiden hinta romahtaa, kun astun kaupan ovesta ulos. Kaksisataa kirjaa maksaa kirjan keskihintaa 25 € käyttäen viisituhatta euroa. Alennusmyyntejä ja kirjakoreja penkomalla ne saattaisi saada kahdella ja puolella tuhannella.

Entä toisen käden hankintapaikat? Antikasta tai Antikvaarista tilaamalla 200 kirjaa voisi saada 1500 eurolla. Postimaksujen kanssa hankintasumma kolkuttelee kahtatuhatta euroa. Keskihinta divareissa on viidestä kahdeksaan euroa. Tilaaminen on työlästä. Ensinnä pitää tietää, mitä haluaa. Toiseksi tilata, maksaa ja hakea postista.

Kävelen kirpputorille. Olen tyystin valikoiman armoilla. Ostan mitä tarjotaan. Hinta tippuu puoleen divarihinnoista. Kirpparikirjat maksavat eurosta neljään. Saan kaksisataa kirjaa kirpputorilta ehkä 600 eurolla. Toreilla ja turuilla hinnat eivät halpene. Missä kaikki lastenkirjat? Miksi ihmiset eivät kierrätä! 

Voinko saada kirjoja ilmaiseksi? Näpytän viestipalvelut kuumaksi. Vanhemmat, isovanhemmat, kummit ja kaimat - voitteko antaa minulle lastenkirjoja?

Vaihtopiste nettiin, kouluun tai päiväkotiin! Kuka järjestäisi?

Huh - onneksi on kirjastokortti!

Päivi Lehmusvuori

PS. Kodin kirjojen määrä vaikuttaa lukemisen lisäksi matemaattisiin ja digitaalisiin taitoihin.

Kymmenen kohtaa lukutaidosta, osa 2

Riittävä lukutaito?

Milloin lukutaito on riittävä? Mihin sen pitää riittää? Lomakkeiden täyttöön? Jatko-opintoihin? Työn oppimiseen? Entä lasten saamiseen?

Kansainvälisessä tutkimuksessa PIAAC:ssa tutkittiin suomalaisten perustaitoja. Tiedon käsittelyn ja hallinnan avaintaitoja ovat lukutaito, numerotaito ja tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito. Hieno tulos vuonna 2012 tehdyssä selvityksessä on suomalaisten korkea osaaminen: noin kaksi kolmasta osaa lukea hyvin tai erinomaisesti, 57% aikuisista omaa hyvät numerotaidot ja noin 41% 16-65-vuotiaista ratkoo ongelmia hyvin. Huono tulos sen sijaan on se, että noin 370 000 aikuisen lukutaito on heikko. Se on 11% aikuisväestöstä.

Tilanne ei vuodesta 2012 ole parantunut. Noin 11% nuorista pääsee peruskoulusta heikolla luku- ja kirjoitustaidolla. Se tarkoittaa noin 6000 nuorta vuodessa. Koulutuksen ja lukutaidon välinen yhteys on selkeä. Koulu-uransa peruskouluun jättäneistä vain 9% osaa lukea erinomaisesti. Sama pätee ammattikoululaisiin.

Olemme saaneet uuden väestöennusteen, jonka mukaan syntyvyys laskee dramaattisesti. Ja yksi sen syistä on kouluja käymättömien nuorten naisten ja miesten lapsettomuus. Onko lukutaito edelleen naimalupa?

Lukutaidolla muuten tarkoitetaan kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, arvioimista ja käyttämistä sekä niiden lukemiseen sitoutumista. 

Päivi Lehmusvuori

Toenperän kirjasto, Juvan kirjasto

kirjastonjohtaja

Kymmenen kohtaa lukutaidosta, osa 1

Lukuturnaus 10.10.2019-10.1.2020

Sivunsyöjät, kansikorkeushyppy, runosprintti, satumelonta, kertomusmaraton, sarjakuvasähly, tunnesanoitus, empatiapaini, ajatusnyrkkeily, kielikinkerit, freestyle dialogi, kuva-ammunta, vapaa aforismihiihto… 

Aleksis Kiven päivänä 10.10.2019 alkoi Toenperän ja Sulkavan kirjastojen järjestämä Lukuturnaus neljän kunnan kouluille. Turnauksessa kisattiin kolmen kuukauden ajan lukemisessa. Voittajaluokat punnittiin ja mitattiin keskiarvolla: montako sivua per oppilas luokka on lukenut. Palkintoina joka luokka-asteella on luovia työpajoja, elokuvia sekä kirjoja.

Lukuturnauksessa luettiin yhteensä yli kaksi miljoonaa sivua. Innokkaimpia olivat alakoulujen vitosluokat jotka ylsivät hurjiin suorituksiin. Voittajaluokat julkaistaan Lukuketun sivuilla maaliskuun aikana. 

Lukutaito on yhteisöllinen. Ilman sitä elämästä ei selviä. Juvan, Rantasalmen ja Joroisten paikallislehdet julkaisivat kilpailun aikana vaihtelevasti kiplailua vahdittavat lukutaitokolumnini. Nyt ne ilmestyvät Lukuketun blogissa maaliskuun 2020 aikana. Vähintään kymmenen kohtaa lukutaidosta.

Päivi Lehmusvuori

Toenperän Juvan kirjasto

kirjastonjohtaja

Ryöstetyn anakondan tapaus

Vaijärvi, Kari: Jukka Vihi ja sirkusryöstö. Kuvittanut Martti Sirola Kustannus-Mäkelä 2008.

Rudolf on kadonnut! Miten Annabella nyt voi tanssia sirkuksessa ilman omaa rakasta käärmettään, anakondaa? Tarvitaan salapoliisi Jukka Vihiä. Ja vähän kirjastoa ja Liisaa ja Jaria.

Kirjastonhoitaja, emeritus Kari Vaijärvi on kirjoittanut salapoliisi Jukka Vihistä useita seikkailuja. Tämä on selkokirja, jonka vauhtia lisää Martti Sirolan sarjakuvamainen kuvitus. Mikä parasta seikkailussa tarvitaan kirjastoa, kirjastonhoitajaa ja hakuteoksia! Ja paljastetaan rakkauskirja nimeltä Voimanaisen rakkaus sekä toinen Jukka Vihi -tarina.

Kirja päätyi Lukuketussa viidennelle luokalle. Selkokirjana tarinaa voi suositella koko luokan ensimmäiseksi yhteiseksi lukemistoksi. PL 2017