keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Kymmenen kohtaa lukutaidosta, osa 9


Tyhjän kirjahyllyn täyttämisen taidosta


Nyt olen raahannut kirjahyllyn kellarin häkkikomerosta takaisin olohuoneeseen. Mistä saan siihen kirjoja?

Kirjat ovat pahempia kuin autot. Niiden hinta romahtaa, kun astun kaupan ovesta ulos. Kaksisataa kirjaa maksaa kirjan keskihintaa 25 € käyttäen viisituhatta euroa. Alennusmyyntejä ja kirjakoreja penkomalla ne saattaisi saada kahdella ja puolella tuhannella.

Entä toisen käden hankintapaikat? Antikasta tai Antikvaarista tilaamalla 200 kirjaa voisi saada 1500 eurolla. Postimaksujen kanssa hankintasumma kolkuttelee kahtatuhatta euroa. Keskihinta divareissa on viidestä kahdeksaan euroa. Tilaaminen on työlästä. Ensinnä pitää tietää, mitä haluaa. Toiseksi tilata, maksaa ja hakea postista.

Kävelen kirpputorille. Olen tyystin valikoiman armoilla. Ostan mitä tarjotaan. Hinta tippuu puoleen divarihinnoista. Kirpparikirjat maksavat eurosta neljään. Saan kaksisataa kirjaa kirpputorilta ehkä 600 eurolla. Toreilla ja turuilla hinnat eivät halpene. Missä kaikki lastenkirjat? Miksi ihmiset eivät kierrätä! 

Voinko saada kirjoja ilmaiseksi? Näpytän viestipalvelut kuumaksi. Vanhemmat, isovanhemmat, kummit ja kaimat - voitteko antaa minulle lastenkirjoja?

Vaihtopiste nettiin, kouluun tai päiväkotiin! Kuka järjestäisi?

Huh - onneksi on kirjastokortti!

Päivi Lehmusvuori

PS. Kodin kirjojen määrä vaikuttaa lukemisen lisäksi matemaattisiin ja digitaalisiin taitoihin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti