keskiviikko 22. huhtikuuta 2020

Kymmenen kohtaa lukutaidosta, osa 9


Tyhjän kirjahyllyn täyttämisen taidosta


Nyt olen raahannut kirjahyllyn kellarin häkkikomerosta takaisin olohuoneeseen. Mistä saan siihen kirjoja?

Kirjat ovat pahempia kuin autot. Niiden hinta romahtaa, kun astun kaupan ovesta ulos. Kaksisataa kirjaa maksaa kirjan keskihintaa 25 € käyttäen viisituhatta euroa. Alennusmyyntejä ja kirjakoreja penkomalla ne saattaisi saada kahdella ja puolella tuhannella.

Entä toisen käden hankintapaikat? Antikasta tai Antikvaarista tilaamalla 200 kirjaa voisi saada 1500 eurolla. Postimaksujen kanssa hankintasumma kolkuttelee kahtatuhatta euroa. Keskihinta divareissa on viidestä kahdeksaan euroa. Tilaaminen on työlästä. Ensinnä pitää tietää, mitä haluaa. Toiseksi tilata, maksaa ja hakea postista.

Kävelen kirpputorille. Olen tyystin valikoiman armoilla. Ostan mitä tarjotaan. Hinta tippuu puoleen divarihinnoista. Kirpparikirjat maksavat eurosta neljään. Saan kaksisataa kirjaa kirpputorilta ehkä 600 eurolla. Toreilla ja turuilla hinnat eivät halpene. Missä kaikki lastenkirjat? Miksi ihmiset eivät kierrätä! 

Voinko saada kirjoja ilmaiseksi? Näpytän viestipalvelut kuumaksi. Vanhemmat, isovanhemmat, kummit ja kaimat - voitteko antaa minulle lastenkirjoja?

Vaihtopiste nettiin, kouluun tai päiväkotiin! Kuka järjestäisi?

Huh - onneksi on kirjastokortti!

Päivi Lehmusvuori

PS. Kodin kirjojen määrä vaikuttaa lukemisen lisäksi matemaattisiin ja digitaalisiin taitoihin.

torstai 2. huhtikuuta 2020

Kymmenen kohtaa lukutaidosta, osa 8


Kirjahylly – ihan historiaa!?


Olen vanhempainilloissa agitoinut kirjahyllyjen puolesta. Pohdimme yhdessä vanhempien kanssa, miten saisimme naistenlehtijulkisuuden takaisin kirjahyllyjen puolelle.

Olenkin agitaationi kanssa aallonharjalla! Löysin kirjahyllyt ja lukeminen yhteishaulla noin viis artikkelia kirjahyllyjen uudesta tulemisesta. Lähdeluettelossani kotikoneellani on Me naiset, Helsingin Sanomat, Yle, Kotiliesi ja Maaseudun tulevaisuus.

Kirjojen määrä kotona vaikuttaa lasten lukutaitoon. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan parhaiden lukijoiden kotona on yli 200 kirjaa. He ovat lukutaidossa noin kaksi vuotta edellä ikätovereitaan, joiden kodissa on alle 25 kirjaa. Erityistä etua kodin kirjojen määrä näyttää antavan heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsille. Se kuroo kiinni eriarvoisuutta. Kodin kirjojen määrä vaikuttaa myös matemaattisten ja digitaalisten taitojen hallintaan.

Kotikirjasto kertoo kirjojen, tiedon ja lukemisen arvostuksesta. Sen vaikutus on järisyttävä. Tutkimus kertoo, että kirjoja suosivassa kodissa kasvaneella on peruskoulun yläastetta aloittaessaan saman tasoinen lukutaito kuin sellaisella yliopistosta valmistuvalla, jonka kotona kirjoja on ollut vain vähän.

Kirjojen saatavuus selittää lasten lukuharrastuksen määrää. Lapsi saavuttaa lukusujuvuuden harjoittelemalla ja lukemalla. Lapsen oikeutena on törmätä kirjoihin omassa arjessaan. Kirjahylly sekä lasten ja nuorten kirjat kuuluvat kodin ja kirjaston lisäksi myös koululuokkaan ja päiväkotiin.

Päivi Lehmusvuori
Toenperän Juvan kirjasto
kirjastonjohtaja