Vili Voipio valloittaa pupuja, lintuja ja kirjastonhoitajia

Kuronen, Kirsti: Vili Voipio pongaa Pupun.  Kuvittanut Jari Paananen. Karisto 2005. Vili Voipio.

Vili Voipio on pakotettu lomalle saareen. Ilman kännykkää. Ilman kavereita. Ilman Aadaa. Äidin mielestä liian tiivis yhdessäolo 13-vuotiaana ei ole soveliasta. Mutta kovin kauaa Vili ei jaksa olla masentunut alkeellisesta mökistäkään, vaan lähtee tiedusteluretkelle. Jess! Se on pikkulepinkäinen! Mutta sitten Vili pongaa Pupun. Joka huutelee hänelle poukamassa. Aika outoja sitä paitsi.

Vili Voipio on Kirsti Kurosen nuortenkirjasarja, joka kulkee eteenpäin kuin mopo. Oikukkaasti ja hauskasti se puikkelehtii juonessa eteenpäin. Teksti on nokkelaa ja nopeaa. Mihinkään ei juututa eikä kuvailua ole liikaa. Tätä voi suositella erittäin hyvin neljännestä luokasta yhdeksänteen. Pojille, jotka eivät lue ja pojille jotka lukevat. Sarjaa on ilmestynyt seitsemän osaa tähän mennessä. Ainakin kahdesta ensimmäisestä kirjasta on otettu uudet painokset.

Kuinka herra ja rouva Nilviö saivat ansionsa mukaan

Roald Dahl: Nilviöt. Kuvittanut Quentin Blake. Suomentanut Sami Parkkinen. 3.p. Art House 1999. 95 s.

Herra ja rouva Nilviö ovat - nilviöitä. Herra Nilviö on karvanaamainen ilkiö, joka juo kaljaa ja suunnittelee ilkitöitä rouva Nilviölle. Ruova Nilviön toinen silmä on lasia ja hän on yhtä inhottava kuin herra Nilviö. Yhdessä he herkuttelevat lintupiiraalla joka torstai. Herra Nilviön suurta huvia on neljän apinan kouluttaminen tekemään kaikki ylösalaisin. Mutta eräänä päivänä Afrikasta lentää Punkerolintu lomailemaan ja laskeutuu suoraan apinahäkin katolle...

Roald Dahlin herra ja rouva Nilviö ovat todella vastenmielinen pariskunta. Mutta he saavat ansionsa mukaan. Apinaisä Mukkelis-Makkeliksen ja lintujen kosto on kauhistuttava kutistaminen. Nämä nilviöt ovat perin juurin sukua Dahlin lapsia syöville noidille ja jättiläisille, jotka nauttivat perskurkkanoita.

Lyhyt ja ytimekäs ja aika isotekstinen kirja, jossa on paljon kuvia. Soveltuu hyvin pakolliseksi luettavaksi yläasteella ja lukuhaluttomille viides- ja kuudesluokkalaisille. Juoni kulkee eikä kirjan seurassa kyllästy vaikka koko ajan vähän hirvittää. Välillä kyllä tulee kaukaisesti mieleen ehkä joitakin oman elämän sattumuksia... PL 2016