Kirjahylly – ihan historiaa!?
Olen vanhempainilloissa agitoinut kirjahyllyjen puolesta.
Pohdimme yhdessä vanhempien kanssa, miten saisimme naistenlehtijulkisuuden
takaisin kirjahyllyjen puolelle.
Olenkin agitaationi kanssa aallonharjalla! Löysin kirjahyllyt
ja lukeminen yhteishaulla noin viis artikkelia kirjahyllyjen uudesta
tulemisesta. Lähdeluettelossani kotikoneellani on Me naiset, Helsingin Sanomat,
Yle, Kotiliesi ja Maaseudun tulevaisuus.
Kirjojen määrä kotona vaikuttaa lasten lukutaitoon.
Kansainvälisen tutkimuksen mukaan parhaiden lukijoiden kotona on yli 200
kirjaa. He ovat lukutaidossa noin kaksi vuotta edellä ikätovereitaan, joiden
kodissa on alle 25 kirjaa. Erityistä etua kodin kirjojen määrä näyttää antavan
heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsille. Se kuroo kiinni
eriarvoisuutta. Kodin kirjojen määrä vaikuttaa myös matemaattisten ja
digitaalisten taitojen hallintaan.
Kotikirjasto kertoo kirjojen, tiedon ja lukemisen
arvostuksesta. Sen vaikutus on järisyttävä. Tutkimus kertoo, että kirjoja
suosivassa kodissa kasvaneella on peruskoulun yläastetta aloittaessaan
saman tasoinen lukutaito kuin sellaisella yliopistosta valmistuvalla, jonka
kotona kirjoja on ollut vain vähän.
Kirjojen saatavuus selittää lasten lukuharrastuksen määrää.
Lapsi saavuttaa lukusujuvuuden harjoittelemalla ja lukemalla. Lapsen oikeutena
on törmätä kirjoihin omassa arjessaan. Kirjahylly sekä lasten ja nuorten kirjat
kuuluvat kodin ja kirjaston lisäksi myös koululuokkaan ja päiväkotiin.
Päivi Lehmusvuori
Toenperän Juvan kirjasto
kirjastonjohtaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti